Tai ainakin johtaa tahallaan ihmisiä harhaan…
Tätä kirjoittaessani mietin, mitenkä tähän on tultu? Kuinka luonnonsuojeluun ja ympäristöasioihin myönteisesti suhtautuva ihminen voi kirjoittaa näin. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja pidän itseäni luontoihmisenä. Nuorukaisena bongasin lintuja, harrastin luontokuvausta, sukellusta ja lapinvaelluksia, nykyään nämä ovat jääneet vähemmälle, mutta edelleen nautin luonnon rauhasta mm. lenkkipolulla, mökillä ja kalareissuilla.
Eilen silmiini osunut Luonto-liiton tiedote 23.10.07 ”Etelä-Suomen metsistä suojeltava vähintään kymmenen prosenttia” antoi kosolti ajattelemisen aihetta. Nyt viimein huomasin, ettei heidän, eikä muidenkaan luontoaktivistien toiminnassa ole kyse enää luonnon suojelusta, vaan fundamentalistisen maailmankuvan muovaamasta uskonnosta ja viherfasistisesta politiikasta.
http://www.luontoliitto.fi/metsa/tiedotus/071023.html
Kyse on todellakin keinoja kaihtamattomasta oman maailmankuvan edistämisestä, propagandan perinteisin keinoin. Mediasodan perusjuttuja on aina ollut totuuden väittäminen päinvastaiseksi “Valhe hyväksytään, kunhan se on riittävän suuri ja se toistetaan riittävän usein”, totesi aikoinaan natsien propagandaministeri Goebbelskin.
Päätin kirjoittaa asiasta vaikkei Arvopostissa olekaan tarkoitus käsitellä politiikkaa. Nämä fasistit käyttävät moninaisesti viestinnän keinoja, niinpä heidän poliittinen markkinointinsa ansaitsee myös kriittistä tarkastelua tälläkin areenalla.
Tiedotteessa julistetaan mm: Etelä-Suomeen tarvitaan nopeasti laaja metsiensuojeluverkosto, jotta elinympäristöjen kiihtyvä köyhtyminen ja suomalaiselle metsäluonnolle tyypillisten eliölajien katoaminen saadaan hidastumaan. Etelä-Suomen metsistä on tiukasti suojeltu tällä hetkellä 1,8 %. Ekologian tutkijoiden mukaan osuuden pitäisi olla vähintään kymmenen prosenttia. Muutoin tulemme lähitulevaisuudessa menettämään satoja, mahdollisesti jopa tuhansia eliölajeja niille sopivien elinympäristöjen katoamisen vuoksi.
Tämähän kuulostaa kiireelliseltä, tärkeältä ja huolestuttavalta! Asia ei kuitenkaan ole ollenkaan näin yksinkertainen, kuin viherfundamentalistit sen haluavat esittää.
Suomessa on jo suojeltu yli 10 % metsäalasta. Se on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Nyt siis vaaditaan Etelä-Suomeen lisäsuojelua, mielellään yli 10 % metsäalasta. Varovaisestikin arvioiden tämä maksaisi yhteiskunnalle, yrityksille ja yksityisille ihmisille vähintään 6 - 7 miljardia euroa. Voi vain kuvitella, mitä suuruusluokkaa kerrannaisvaikutukset olisivat. Mitä tämä merkitsi, jo ennestään vaikeuksissa oleville maa- ja metsätiloille?
Ainoatakaan Suomen luonnossa elävää lajia ei uhkaa välitön sukupuutto. Jotkin lajit ovat vaarassa kadota korkeintaan Suomen valtiollisten rajojen sisältä. Luonnon yhteydessä on täysin järjetöntä vedota ihmisen keinotekoisesti ja väkivalloin luontoon piirtämiin rajoihin.
Myös ajatus jostain alkuperäisestä koskemattomasta ja stabiilista luonnosta on vähintäänkin absurdi. Lähes kaikki elämä Suomeen on tullut jääkauden jälkeen. Kovasta sukupuuttoporusta huolimatta Suomen lajirunsaus on nyt suurempi kuin kertaakaan jääkauden jälkeen. Luonto on jatkuvassa muutoksessa, lajeja tulee ja menee, kuitenkin joka vuosi Suomen lajimäärä lisääntyy. Miksi lajivaihtelussa lasketaan vain lähtevät, ei tilalle tulleita?
Tutuin ja ehkä helpoiten havaittava todiste tästä ovat linnut.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/suomen_lintujen_ensihavainnot.shtml
Vuoden 1800 alkaessa maassa oli havaittu 193 lajia, vuoteen 1850 mennessä 227 lajia, vuoden 1900 alkaessa 265 lajia ja 1950 mennessä 308 lajia. 1990-luvun loppuun mennessä jo yli 430 lajia. Kaikkien tunteman naurulokin ensipesintä havaittiin vuonna 1811. Joka lintulaudalta tutun sinitiaisen ensipesintä havaittiin vasta 1859. Viimeaikaisen tulokkaan merimetson aiheuttamat muutokset saaristoluonnolle ovat saaneet monet vaatimaan kannan voimakasta rajoittamista.
Usein myös käy niin, että jokin hyönteislaji julistetaan Suomesta lopullisesti hävinneeksi, mutta uusia havaintoja kuitenkin tehdään. Vuonna 1985 ilmoitettiin Suomesta lopullisesti hävinneeksi 37 hyönteislajia, mutta vuoteen 2000 mennessä oli niistä 21 lajia havaittu taas uudestaan.
Suora lainaus MOT-ohjelmasta 19.11.2001 Sukupuuttoaalto Suomen metsissä?:
Kolmasosa Suomen uhanalaisiksi luokitelluista lajeista on yksinkertaisesti vain niin harvinaisia, että niitä tapaa tuskin koskaan. Esimerkiksi kovakuoriaisiin lukeutuva aarnimäihiäinen on tavattu Suomessa vain kaksi kertaa 25 vuoden välein, ja Länsi-Euroopasta siitä on vain parikymmentä havaintoa.
Viimeisin uhanalaisselvitys luettelee 53 äärimmäisen uhanalaista vanhan metsän lajia. Ne ovat juuri niitä, joiden suojelemiseksi ennen kaikkea vaaditaan 10 prosentin pinta-alaosuuden irrottamista metsätalouden piiristä kokonaan.
Lajeihin kuuluu 33 kovakuoriaista, 13 sientä ja kääpää, 3 jäkälää, 2 sammalta ja yksi nilviäinen, kaikki lajeja, joista tavallinen luonnosta nauttija ei ole koskaan kuullutkaan saati sitten nähnyt. Joukkoon kuuluu vain yksi lintu, valkoselkätikka, mutta ei yhtään nisäkästä.
Jokainen kovakuoriainen on tietysti omalla tavallaan kaunis. Mutta kukin voi mielessään arvioida, kuinka suuri esteettinen menetys on menettää sellaista, mitä ei todennäköisesti koskaan olisi päässyt kokemaan. Edellä tarkoitettujen koppiaisten lisäksi Suomessa elää 3700 muuta kovakuoriaislajia.
Suomi on monen eläinpopulaation äärialuetta ja tunnetusti nämä äärilaidat ovat herkkiä kannan vaihteluille. Suomessa superuhanalaiseksi julistettu valkoselkätikka esiintyy hyvin runsaslukuisen tästä itään koko laajan venäjän alueella aina Japaniin asti. Luonnonsuojelijoiden lemmikiksi nousseita liito-oravia on Suomessa noin 300.000 yksilöä, mutta sen monia miljoonia lajitovereita tavataan yli koko Siperian taigavyöhykkeen Tyynellemerelle Japaniin.
Usein on myös perusteltu laajojen suojelualueiden tarvetta Etelä-suomeen metsokantojen romahtamisella. Metso ei todellakaan ole uhan alainen laji. Metsokannat vaihtelevat voimakkaasti aivan luonnollisista syistä (ravintotilanne, petokannat, pesimäaikaiset sääolot ja talven ankaruus) Suomen pesivä parimäärä on 150.000 – 250.000 paria. Helsingissä metsot eivät pesi, mutta jo naapurikunnissa niitä asustaa jonkin verran ja levinneisyys ulottuu Euroopan havumetsäalueilta syvään Siperiaan. Mielestäni täysin oikeutetusti voi kysyä, miksi kukaan edes olettaa tai toivoo tämän erämaan villieläimen pesivän Etelä-Suomessa?
Toisaalta Luonto-Liiton johdonmukaista järjettömyyttä kuvastaa heidän sympaattinen siilitunnuksensa. Heidän ”alkuperäisen luonnon” säilyttämisvimmaan sopii siili hyvin. Siili on ihmisen 1900-luvulla tuoma tulokaslaji. Ilman siirtoistutuksia ei siili olisi koskaan levinnyt näin pohjoiseen. Pohjoiseen leviämistä rajoittaa mm. kesäkauden lyhyys ja talven pituus. Siili tarvitsee tietyn ajan, jona se on hereillä, jotta se ehtisi lisääntymään. Suomessa siili on horroksessa seitsemän kuukautta ja loppujen viiden kuukauden aikana on siilin pystyttävä pariutumaan, hoitamaan poikaset ja lihottamaan itsensä talvea varten. Myös poikasten on ehdittävä lihomaan tarpeeksi. Siilin levinneisyyttä pohjoiseen estää myös lehtipuiden vähyys ja puuttuminen, siili tarvitsee kuivia lehtiä pesäaineikseen. Koska siili ei kuulu Suomen alkuperäiseläimistöön, on talvikuolleisuus kovin suuri. (Turtia 1998 18--20.) Juuri tulokaslajeja pidetään yleisesti luonnon monimuotoisuudelle suurena uhkana.
Usein kuulee eettisenä suojeluperusteena väitteen, ettei ihmisellä ole oikeutta aiheuttaa yhdenkään lajin tuhoutumista, vaan jokaisella lajilla on korvaamaton itseisarvo ja meillä päinvastoin on suoranainen velvollisuus suojella kaikkia lajeja. Kuulutko sinäkin näin ajattelevien joukkoon?
Mitä ajattelet täistä hiuksissa, satiaisesta nivusissa ja lapamadosta suolistossa? Eikö Sinunkin pitäisi järjestää näille eliöille henkilökohtainen suojelualue, sillä nämähän ovat Suomessa erittäin harvinaisia ja uhanalaisia? Kun lisätään koko joukkoon vielä reilu annos viruksia ja bakteereita olet taatusti tehnyt osasi luonnon monimuotoisuuden eteen. LOL
Vai kannattaisiko kuitenkin ensin pysähtyä miettimään montako miljardia rahaa ja inhimillistä tuskaa kannattaa kärsiä muutaman kovakuoriaisen, käävän ja nilviäisen takia, varsinkin kun niitä on Siperia pullollaan?
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2000/fi_FI/3000123/
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/a57fb56b549b312742256b090026d77e/$FILE/backman4701.htm
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
Luonto-liitto valehtelee
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
28 kommenttia:
Heh, valehtelusta syyttää (perusteettomasti)anonyymi henkilö, joka käyttää lähteenään MTK:ta ja MOT-ohjelmaa ! :D Missä on katu-uskottavuus???
Parahin Anonyymi,
Kiitos palautteestasi. Olisin mielelläni kuullut edes yhden argumentin. Miksei (yhtenä useista) lähteistä voisi käyttää metsänhoidon ammattilaisten järjestöä? MOTttia on käytetty lähteenä lähinnä sen takia, että he ovat ohjelmassaan haastatelleet valtakunnan ykkösasiantuntijoita mm. Metsäntutkimuslaitokselta.
Tässä ei ymmärtääkseni nyt edes kaivata katu-uskottavuutta, riittää kun on uskottavuutta maa- ja metsäasioissa. ;D
Vakavasti ottaen, jos todella olet erimieltä mainitsemistani ASIOISTA, niin laita tähän muutama hyvin perusteltu vastaväite, saatan itsekin muuttaa mielipiteeni…
Toistaiseksi kuitenkin näin!
PS. Nimimerkin takana blogiani rustaan lähinnä sen takia, että joudun silloin tällöin kirjoittamaan myös asiakkaistani ja työnantajastani, olen näet alalla. Omalla nimelläni joutuisin tinkimään liian usein rehellisyydestäni. Näissä metsä-asioissa voin aivan hyvin keskustella omalla nimelläni ja toisilla areenoilla niin myös toiminkin.
Kiitos itsellesi!
Itse MTK:n jäsenenä ja ammatiltani metsätalousinsinöörinä voin vain todeta, että kyllä jäsenistöstä metsäasiat tuntevia löytyy hyvinkin paljon, mutta järjestönä MTK on pelkkä propagandamylly, ja se propaganda mitä se mylly jauhaa, ei useinkaan edistä edes maanomistajien etua - vaikka juuri tällä sitä loputtomien valheiden suoltamista yleensä pyritäänkin oikeuttamaan. Tosin järjestön kellokkaista mm. herra Tornberg (DI-muuten, ei maa- tai metsätalousmies)tuntuu itse kyllä jopa uskovan omiin satuihinsa...
Luonnonsuojelun tavoitteita:
- estää uhanalaisten lajien kuoleminen sukupuuttoon (myös alueellisesti, tähän liittyy paitsi mahdollisimman laajan lajinsisäisen geenipoolin varjelu, myös se fakta, että jos lajia ei tarvitsisi suojella sen levinneisyysalueen reunoilla, vaan sen sieltä sallittaisiin - muista kuin luonnollisista syistä -hävitä, levinneisyysalueella olisi sen jälkeen taas uusi reuna ja... sitä paitsi tässä puhutaan jollekin alueelle vakiintuneista lajeista, ei minkään uustulokkaiden suojelusta - ne pärjäävät jos pärjäävät, ja jos niin, aikanaan vakiintuvat
- estää lajien uhanalaistuminen
- poistaa lajeja uhanalaislistoilta turvaamalla niille riittävä määrä kelpoista elinympäristöä
- erilaisten luontotyyppien suojelu. Tällä päästään mm. siihen, että säilytetään lajeja, joita ei vielä välttämättä edes tunneta (lisää tästä, googlaa "PUTTE")
- jne.
SIPERIA: Pirun paljon metsää - ei kuitenkaan puoliksikaan niin paljon kuin yleisesti luullaan (kts.maps.google). Ja mitenkähän Suomen tai Karjalan tasavallan männystä riippuvainen metsälajisto mahtaakaan viihtyä Siperian kuusikoissa???
MOT: Hutkivan journalismin kruununjalokivi - kun tarpeeksi hutkii, väliin saattaa osua vaikka maaliinkin. Tässä tapauksessa vain ei osu (kts. vaikkapa uhanalaismietinnöt). Ja METLAko uhanalaisasiantuntemuksen auktoriteetti Suomessa??? Kyllä ne asiantuntijat löytyvät SYKE:stä, Yliopistoilta jne. METLAllakin monimuotoisuustutkimusta tehdään, eikä se nyt METLA:n asteikolla sieltä kelvottomimmasta päästä ole, mutta kun METLA:n taso vaihtelee oikeasta tutkimuksesta (puuvarojen inventointi on maailman parasta)"tutkimukseen" jolle nauravat naakatkin, niin en koskaan tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun METLAa tituleerataan milloin missäkin "johtavaksi metsien asiantuntijaksi". Niiden energia on aina suuntautunut pääasiassa puuntuotannon tutkimiseen.
VIHERFASISMIA TAI USKONTOA olisi se, että vaadittaisiin suojaan 100% tai jotain lähellekään sitä. 10 % on melko kohtuullinen esitys, varsinkin kun VMI-tietojen mukaan talouskäytön ulkopuolella on jo nytkäytännöss yli tuon määrän (mutta sekä suojelun että puuntuotannon kannalta katsottuna osin väärässä paikassa). Esittämäsi 12,8 % metsistä on koko maan suojeltujen ja rajoitetussa (rajoitukset usein hyvin minimaalisia) metsätalouskäytössä olevan metsän yhteisosuus. Suojeltua on n. 8,5% koko tuottavan metsämaan ja kitumaan yhteispinta-alasta.TEOLLISUUSFASIMIA puolestaan on se vaatimus, että teollisuuden pitäisi saada käyttää yli 90 % metsistä, metsien muista käyttömuodoista piittaamatta.
JA SE SIILI: Vieraslaji luonnonsuojelujärjestön logona on kieltämättä korni. Toisaalta - sillä on piikit ;)
Hienoa,
että näit asian perustelemisen arvoiseksi. Täysi arvostukseni siitä, arvostan toki myös ammatillisen taustasi tuomaa syvempää näkemystä aiheeseen. Itse en todellakaan ole metsän omistaja, (ellei mökkitonttia sellaiseksi halua lukea :)) ja ammattiosaamisenikin on markkinoinnin ja mainonnan puolella. Katselen asioita siis tavallisen luonnossa kulkijan kannalta.
Yhtä mieltä olen kanssasi MTK:sta propagandamyllynä, mutta niinhän se Luonto-liittokin on. Molemmilla näyttää olevan selvä tarve kotiinpäin vedosta ja oman totuuden valikoidusta kertomisesta.
Ymmärrän hyvin tämän suojelutarpeen ja toki johonkin täytyy tehdä raja myös alueellisesti. Tosin voiko ihan oikeasti odottaa löytävänsä Etelä-Suomesta nykyistä enempää koskemattomia erämaita?
Emme tietenkään voi ulkoistaa luonnonsuojeluamme Venäläisille, mutta riittääkö Luonto-liitolle edes tämä 10 % lisää? Jos nyt oikein muistan, niin nämä suojelualuevaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti vuosien mittaan. Uskallan epäillä aiemman perusteella, että seuraavaksi halutaan taas lisää ja sitten vielä lisää.
Näillä vaatijoilla on myös se ikävä puoli, että vaativat määräämisvaltaansa muiden omaisuuteen ja ovat tarvittaessa valmiit vaatimaan ihmisiä lopettamaan laillisen oikeutensa ammatin harjoittamiseen.
Sen sijaan, että vaativat muilta, voisivat vaikka vaihteeksi tehdä omia uhrauksia. Kuinkahan monet näistä suojelijoista olisivat itse valmiit mittaviin taloudellisiin uhrauksiin muutaman koppiksen säilyttämiseksi? Eikö voimavaroja kannattaisi suunnata nimen omamaan vapaaehtoiseen suojeluun vaatimusten ja pelottelun sijaan? Voisi vaikka pyrkiä saamaan keräysten, lahjoitusten ja testamenttien kautta omaisuutta ja maaperää, joiden avulla voisi järjestää suojeltuja metsiä…
Tämä toki edellyttää laajaa kannatusta nilviäisten ja koppisten suojelulle, mutta niinhän se demokratiassa pitääkin olla. Ja jos vaikka kymmenen tuhatta aktiivista jäsentä todella näin palavasti haluaisi asiaansa edistää, niin vaikkapa tuhannen euron lahjoituksella fanaattista suojelijaa kohden saisi jo kymmenen miljoonan pääoman, jonka turvin voisi jo kohtuullisen maa-alueen joutomaata suojellakin. Eikä tuhat euroa ole edes paljon, itse lahjoitan oman uskontoni tukemiseen kirkollisveroina vuotuisesti selvästi enemmän.
Jos tämä luonnonsuojelulle lahjoittelu olisi todella vuotuista kuten kirkollisvero ja jäseniäkin olisi helposti vaikka satatuhatta, niin luonnonsuojelijat voisivat ostaa ihan rehellisesti omilla rahoillaan aika paljon metsää. Ihan heittona, sekalainen metsämaa voisi maksaa vaikka 2.000 euroa hehtaarilta isojen maakauppojen yhteydessä. Satatuhatta luonnonystävää voisi (tuhan euron lahjoituksella) näin todella helposti ostaa 123 552,69 eekkeriä suojeltavaa metsää ihan joka ikinen vuosi.
Jos siis Luonto-liittolaiset ja greenpissikset ihan aikuisten oikeasti haluaisivat suojella koppiksia, niin voisivat näyttää vaihteeksi omilla rahoillaan esimerkkiä…
Ehkä tämä esimerkki voisi kannustaa mukaansa myös tavallisia metsänomistajia ja yhtiöitä, kas kun on niin epäuskottavaa syyttää ahneeksi muita, kun ei itse halua luopua omistaan, edes pienestä summasta vuotuisesti.
Minun(vanhempieni) metsässä ainakin tehdään taloudellisia uhrauksia luonnonsuojelun eteen. Ja niitä tehdään luonnonsuojeluliikkeessä ylipäätän paljon - tässä liikkeessä kitkuttelee moni alle 1000eurolla kuussa , vaikka joillakin kyvyt takaisivat jollain toisella alalla jopa viisinumeroisen summan/kk. Metsiensuojeluun ei riitä 10 milj. euroa/vuosi, tuolla summalla ei vielä kauheasti suojeltavaa metsää saisi - n.1200 ha ehkä, mikä sekin on tyhjää parempi.
LL:n suojeluvaatimuksista valtaosa on jo yli kymmenen vuotta sitten esitetty, joten mistään "aina uusista" vaatimuksista ei ole kyse. Joka tapauksessa suojeluprosentin nosto edes kymmeneen Etelä-Suomessa veisi joka tapauksessa vuosikymmeniä, joten jos joku vielä jotain sen päälle vaatii, se vaatija on kyllä joku muu kuin nämä nykyiset vaatijat.
Ja lisäksi ne suojelunarvoisimmat metsät ovat juuri niitä, joissa omistaja nimenomaan ei ole vuosikymmeniin mitään elinkeinoa harjoittanut.
Loistavaa, että olet valmis myös omaehtoisiin uhrauksiin. Toivottavasti esimerkkisi kannustaa myös muita luontoystäviä. Kuitenkaan en oikein näe, mitenkä pieni palkka jotenkin antaisi paremman moraalisen oikeuden kajota muiden omaisuuteen? Mielestäni juuri kirkollisvero on selkeä osoitus siitä kuinka riittävän suuri joukko (myös pienituloisia) asiaansa uskovia ihmisiä pystyy rahoittamaan halutessaan suuria asioita. Miksi, niin monet luotojärjestöt keskittyvät negatiiviseen julkisuuteen positiivisten omien uhrausten sijaan?
Mielenkiintoinen havaintosi nuo de facto – suojelualueet: ”ne suojelunarvoisimmat metsät ovat juuri niitä, joissa omistaja nimenomaan ei ole vuosikymmeniin mitään elinkeinoa harjoittanut”. Miksi nyt sitten niin kova poru ja hätä tämän lisäsuojelun suhteen, jos näissä suojelun piiriin haluttavissa metsissä ei ole vuosikymmeniin tehty muuta kuin suojelua?
Jos nämä kiinteistöt pakkolunastetaan suojelualueiksi de jure, niin yksikään kääpä tai koppis ei sillä pelastu. Luonto kun ei ihmisen tekemistä lajeista tai rajoista paljoa perusta. Tällainen pakkosuojelu on paremminkin poliittista toimintaa, kuin luonnon suojelua
"sekalainen metsämaa voisi maksaa vaikka 2.000 euroa hehtaarilta isojen maakauppojen yhteydessä. Satatuhatta luonnonystävää voisi (tuhan euron lahjoituksella) näin todella helposti ostaa 123 552,69 eekkeriä suojeltavaa metsää ihan joka ikinen vuosi."
Huolestuttavan upea idea. Näinhän viherpipertäjät saisivat pikkuhiljaa itselleen suojeltavaa :-)
Ongelman näissäkin asioissa on se, että asialliseen suojeluun sotketaan mukaan tunteet ja politiikka. Faktojen pohjalta maalaisjärjellä toimien, saisi Naturakin varmasti enemmän kannatusta maanomistajilta.
Nyt kun kateus eli katkeruus on suurimpia luonnonsuojelun moottoreita, niin kustaan omille punavihreille nilkoille
Jaska Jokunen, jos OIKEASTI olisit luonnonsuojelija, et pitäisi kymmenen prosentin suojelua liiallisena. Etkä puhuisi "koppiksista" niin halveksivaan sävyyn. Jokainen laji on osa ekosysteemiä ja jokaisella on myös oikeus olemassa oloon. Paitsi sinä tietysti olet sitä mieltä, että vain rahallisesti arvokkaat lajit ovat oikeutettuja elämään. Kyseessä on siis arvojärjestys; sinun mielestäsi raha ratkaisee, minun mielestäni muitakin arvoja PITÄISI olla maailmassa.
Itse ainakin pidän Luonto-liiton propagandaa uskottavampana kuin MTK:n, koska Luonto-liiton päämäärä on luonnonsuojelu, MTK:n päämäärä on taloudellinen menestys. Joten ei ole sama kumpaa tahoa suojeluasioissa kuuntelee!
Hyvä Ötökkä,
annat ymmärtää etten ole luonnonsuojelija. Näin epäilen itsekin, nimittäin jos luonnon suojelemisen ovat monopolisoineet erilaiset fundamentalistiset äärijärjestöt kohtuuttomine vaatimuksineen. Toisaalta, en tekstissäni edes väittänyt olevani ”luonnonsuojelija”, vaan: ”luonnonsuojeluun ja ympäristöasioihin myönteisesti suhtautuva ihminen”.
Kymmenen prosentin suojelu ei kuulosta kohtuuttomalta ja niinhän Suomessa jo onkin. Se, että suurin osa suojellusta luonnosta sijaitsee ruuhkasuomen ulkopuolella, on erittäin luonnollista ja järkeen käypää.
En pidä mitään suojeluprosenttia liiallisena. Olisin erittäin mielissäni, jos kaikki metsät olisivat koskemattomia aarniometsiä. Se ei vain ole mitenkään mahdollista. Me tarvitsemme metsiämme energia- ja raaka-ainelähteinä, sekä niiden maa-alaa rakennusten ja muun infrastruktuurin tarpeisiin. Näin on ollut siitä asti kun meillä Suomessa on ollut asutusta.
Tämä kymmenen prosentin vaatimus Etelä-Suomen metsistä on kohtuuton, ja on luonteeltaan poliittinen. On käsittämätöntä politiikkaa vaatia muilta ihmisiltä uhrauksia, kun ei samaan aikaan olla itse valmiita vastaaviin uhrauksiin. Edellä kirjoittamissani vastauksissa olen esittänyt mielestäni tehokkaan, moraalisesti kestävän ja lain mukaisen tavan luontojärjestöille vaatimustensa toteuttamiseksi. Miksi se ei kelpaa? Tuntuuko pahalta, jos joutuu itse uhraamaan omia varojaan?
Niin, onhan se aina helpompaa esittää vaatimuksia toisten rahoihin.
Toisaalta, erittäin suuri osa metsistämme on täysin vapaaehtoisesti (de facto) suojeltuja. On monia, varsinkin kaupunkilaismetsänomistajia, jotka antavat palstansa kasvaa täysin luonnontilaisena. Miksi näitä metsiä ei huomioida vaatimuksia esitettäessä?
Eivät suojeluasiat meillä mitenkään erityisen huonosti ole, olemme johtava metsien suojelija. Euroopassa on tiukasti suojeltuja koskemattomaksi jätettyjä metsiä 2,4 miljoonaa hehtaaria ja näistä noin puolet sijaitsee Suomessa. Metsiemme suojelumäärät ovat Euroopan suurimmat ja suojelun aste tiukin. Viimeisen 30 vuoden aikana on metsiemme suojelupinta-ala kolminkertaistettu.
Suomen metsien käyttöaste (hakkuiden määrä suhteessa puuston vuotuiseen kasvuun) on alle 70 prosenttia. Sama luku Ruotsissa on noin 85 prosenttia. Ei siis voi ahneudesta suomalaisia metsänomistajia syyttää. Olisikohan luontojärjestöjen aika siirtyä vaatimuksineen vaikka Albaniaan, jossa metsien käyttöaste on viisinkertainen kasvuun verrattuna?
Nämä yllä olevat tiedot, eivät ole MTK:sta, eivätkä niitä vähätteleviltä äärijärjestöiltä, vaan virallista tietoa Tilastokeskukselta.
Ei minulla koppiksiakaan mitään vastaan ole. Eikä koppis sanana kuulosta minusta erityisen halveksivalta. Pikemminkin lempinimeltä verrattuna esim. Läikkäkarvasieniäiseen (Mycetophagus quadripustulatus), Orjalapevalekkaaseen (Batrisodes venustus), Papintappajaan (Callidium violaceum) tai vaikkapa Haavankäärökärsäkkääseen (Byctiscus populi)
Kyseessä todellakin on arvojärjestys ja tästä jo aiemmin kirjoitin. Joko olet perustanut oman henkilökohtaisen suojelualueesi? Joko suojelet ihomatoja (Demodex folliculorum), Trikiinejä (Trichinella spiralis) tai Syyhypunkkeja (Sarcoptes scabiei)?
Etkös tekopyhästi kirjoittanutkin, että ”Jokainen laji on osa ekosysteemiä ja jokaisella on myös oikeus olemassa oloon”? Paitsi sinä tietysti olet sitä mieltä, että vain jotkut lajit ovat oikeutettuja elämään. Kyseessä on siis arvojärjestys; sinun mielestäsi itsekkyys ratkaisee, minun mielestäni muitakin arvoja PITÄISI olla maailmassa. LOL :P
PYHITTÄÄKÖ TARKOITUS KEINOT?
http://www.veikkovasama.net/greenpeace_magazin.htm
Hyvä kirjoitus!
Olen kanssasi samaa mieltä Jaska. Luonto-liitto ja Greenpeace ovat väärässsä ja vääristelevät asioita tahallaan.
http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/MT220807Port.pdf
Mahtava kirjoitus. Jaskan mielipiteet ovat vastaansanomattomia. Luonto-liitto voisi katsoa peiliin ja osallistua keskusteluun. Varmasti olette lukeneet kirjotukset siellä Luonto-liitossa?
Niinpä niin, olisi mielenkiintoista kuulla Luonto-Liitonkin mielipide. Mielestäni ihan rakentavan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien suojelemiseksi olen heille tehnyt.
Voi kait tästä tehdä senkin johtopäätöksen, että Luonto-Liitto myöntyy esitettyyn arvosteluun vaikenemalla...?
Kiinnostava näkökulma, tosin oma tietämykseni aiheesta ei riitä kirjoituksesi asiasisällön kommentointiin.
Itse olen kuitenkin periaatteellisella tasolla luonnonsuojelun tarpeen kannalla (voit leimata viherpiipertäjäksi, mutta olen kyllä hyvin maltillinen sellainen) - vaikkakin käsittääkseni oleellisempaa on suojelukohteiden laatu kuin jokin prosenttimäärä. Ongelmana tietysti on se, kuka ne laatukriteerit luo: luonnonsuojelijat vai metsäyhtiö ...
Tuo yksityismetsiä koskeva pointtisi on kyllä osuva: jostain luin, että metsäomistukset alkavat pikkuhiljaa keskittyä yhä suuremmassa määrin pääkaupunkiseudulla asuville vanhoille naisille (elävät pitkään, perivät vähitellen sukunsa jne.). Tällaisilla henkilöillä ei ole käytännössä mitään intressejä hakata metsää - varsinkaan, kun he joutuvat teettämään kaiken työn ulkopuolisilla: euroja tulee hehtaaria kohden silloin huomattavasti vähemmän kuin maanviljelijällä, joka itse tekee metsurinhommat tai ainakin osallistuu niihin.
Viherpropagandaa - jota kovasti arvostelet, varmasti syystäkin - asettuisin puolustamaan sikäli, että kyllä rakkaassa markkinataloudessamme (jota en poiskaan vaihtaisi, sen puutteista huolimatta, sillä toimivampaakaan systeemiä ei taida olla tarjolla)suurten yhtiöiden ja suuromistajien taloudelliset intressit jyräävät. "Vihertäjät" joutuvat joutuvat siksi piipittämään mahdollisimman kovaa, jotta saisivat äänensä kuuluville.
Kirjoituksesi lopun näkökulma jonkinlaisesta luonnonsuojelusäätiöstä kuulostaa järkevältä.
Vielä yksi näkökulma: jos ilmasto todellakin lämpenee, niin hyvä kysymys on se, kannattaako esim. Etelä-Suomessa suojella sellaisia metsälajeja, jotka tulevat joka tapauksessa väistymään? - Ilmastonmuutos tuo vieraslajeja väistämättä, kotoperäiset siirtyvät vähitellen pohjoisemmaksi. (Tämä kommentti kuitenkin varauksella, pelkkään maalaisjärkeen turvautuen, sillä en ole mikään biologi.)
Hyvä Penjami,
Jaan kanssasi esittämäsi huolen: "yhtiöiden ja suuromistajien taloudelliset intressit jyräävät. "Vihertäjät" joutuvat siksi piipittämään mahdollisimman kovaa, jotta saisivat äänensä kuuluville."
Tilanne on juuri näin. Mielestäni kuitenkaan tarkoitus ei tässäkään asiassa pyhitä keinoja. Mikään ei oikeuta luonnosta huolestuneita ihmisiä tahallaan vääristelemään tosiasioita tai peräti valehtelemaan.
Periaatteessa tämä yhtiöiden paimentaminen kuuluisi politiikoille. Poliittista peliähän tämä kaikki on! Mutta Poliitikot ovat tarvittaessa valmiit kannattamaan mitä tahansa omien eturyhmien tai kehittyvien maakuntien mafiosojen asiaa, koska kyse on samalla heidän omasta edustaan. Homma jatkuu niin kauan muuttumattomana kunhan vaan tauluja käy kaupaksi.
Mielenkiintoinen näkökulma Sinulla on myös: "jos ilmasto todellakin lämpenee, niin hyvä kysymys on se, kannattaako esim. Etelä-Suomessa suojella sellaisia metsälajeja, jotka tulevat joka tapauksessa väistymään? - Ilmastonmuutos tuo vieraslajeja väistämättä, kotoperäiset siirtyvät vähitellen pohjoisemmaksi."
Tämäkin esimerkki osoittaa jälleen kerran, ettei kyse ole niinkään tietystä harkitusta ja akuutista luonnon tarpeesta, vaan oman maailmankuvan edistämisestä. Ollaan varmuuden vuoksi vaatimassa jotain enemmän, lisää ja vielä enemmän, mutta aina muiden rahoilla.
Oletko koskaan kuullut tyytyväisestä kansalaisaktivistista? Ovatko greenpissikset vielä koskaan tulleet julkisuuteen kehumaan Suomen edistyksellistä metsiensuojelua? Eiväthän suojeluasiat meillä mitenkään erityisen huonosti ole, olemme johtava metsien suojelija. Euroopan tiukasti suojelluista koskemattomaksi jätetyistä metsistä puolet sijaitsee Suomessa. Metsiemme suojelumäärät ovat Euroopan suurimmat ja suojelun aste tiukin. Viimeisen 30 vuoden aikana on metsiemme suojelupinta-ala kolminkertaistettu.
Viherfasisti on tyytyväinen vasta kun kaikki metsät ovat suojeltuja, yksityisautoilu on kielletty ja pikaruokapaikat on korvattu elävän ravinnon ravintoloilla. Tai, tokkopa olisivat, valitus jatkuisi ja seuraavaksi haluttaisiin kieltää metsästys ja kalastus, tuotantoeläimien pitäminen, ydinvoima, hiilivoima, vesivoima, turvevoima, moottoritiet, vesivessat… lista on oikeasti loppumaton ja täysin epärealistinen.
Oikeasti ongelmana on jatkuva kulutuksen hallitsematon kasvu, ei niinkään se, mitä kulutetaan.
Lähes mistä tahansa luonnonvarasta saadaan nopeasti niukkeneva resurssi, kun siihen ohjataan riittävästi kysyntää. Väestönkasvu yhdistettynä jatkuvaan elintason nousuun myös kolmansissa maissa on jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu. Pakon edessä siis ollaan, ennemmin tai myöhemmin kulutusta on hillittävä.
Loistava esitys asiasta löytyy: http://www.storyofstuff.com
Tästä otollisesta maaperästä sitten sikiää jos jonkinlaisia kieltoja ja vaatimuksia. Yhteistä näille useimmiten on se, että muiden elämäntapa on väärä ja juuri sitä pitäisi muuttaa. Tietysti nämä kaikki muutokset ja vaatimukset ollaan aina valmiit rahoittamaan muiden rahoilla.
Hyvä esimerkki tästä on Luonto-Liitton lisäksi Maan ystävät, Greenpissiksistä puhumattakaan. Myös Vihreät ovat aina valmiita syyllistämään ja kieltämään muita, esimerkiksi Anni Sinnemäki, joka kieltäisi täyden autoedun, koska se hänen mukaansa kannustaa ajelemaan tarpeettomasti.
Nurinkurista kyllä, samalla logiikalla voisin väittää kaikkialla toimivan ilmaisen tai verovaroin tuetun joukkoliikenteen kannustavan liikkumaan tarpeettomasti. Puolityhjä bussi ei viherfasistien mielestä ilmeisesti lisää liikenteen päästöjä, varsinkaan kun sekin ollaan valmiit rahoittamaan muiden rahoilla…
Ihmettelen vouhotustasi Jaska. 10% ei minusta kuulosta erityisen suurelta, kun suojelemattomaksi jää 90%. Kuka tahansa joka käsittelee prosentteja tajuaa että 90% on melkeen sama kuin kaikki.
Lisäksi liekö 10% Etelä-Suomen metsistä edes 1% koko maan metsistä. Onhan Etelä-Suomessa juuri vähiten metsiä.
Kaupunkejen levitessä uhkaavat metsät täällä etelessä jäädä hyvin harvaksi. On hyvin arvokasta jos isosta kaupungistakin pääsisi nauttimaan koskemattomasta metsästä täytymättä lähteä Lappiin saakka.
Sitäpaitsi unohdat että puilla on suuri merkitys meidänkin elämämme kannalta. Pitäväthän ne yllä kääpien ja hyönteisten lisäksi kaikkien eläinten ja ihmistenkin elämää. On tainnut talousajattelu sumentaa mielesi. Puut(ja metsät) ovat niin perustavanlaatuinen osa sitä ekosysteemiä joka mahdollistaa yleensäkkin meidän olemassa olomme, että metsäteollisuudella ei ole mitään sijaa sen rinnalla kun puhutaan arvoista. Puu pystyssä on aina arvokkaampi kuin pyödällä tai taskussa.
Puolestani voitaisiin suojella vaikka 30% koko Suomen metsistä. Suojelematta jäisi silti 70%, josta veikkaajakin tietää että kyllä kannattaa. Siitä jää kyllä reilusti raaka-ainetta sille metsäteollisuudellekkin.
Parahin Tavallinen Stadilainen,
Saat minut lähes sanattomaksi perusteluinesi. Et tainnut edes lukea kirjoitustani tai aiempia kommenttejani loppuun?:
”En pidä mitään suojeluprosenttia liiallisena. Olisin erittäin mielissäni, jos kaikki metsät olisivat koskemattomia aarniometsiä. Se ei vain ole mitenkään mahdollista.”
Minun puolestani voitaisiin ”suojella” vaikka 30% Sinun omaisuudestasi. ”Suojelematta” jäisi silti 70%, josta veikkaajakin tietää että kyllä kannattaa. Siitä jää kyllä reilusti rahaa Sinun omille tarpeillesikin.
Luin kyllä. Mutta anteeksi vain jos en maallikkona ymmärrä miksei olisi mahdollista suojella 10%? Tai vaikka 30% koko maan metsistä?
En myöskään tiedä ovatko ne metsät yksityisessä vai valtion omistuksessa. Mutta jos asia hoituisi valtion kautta olisi se yhteinen ponnistus maamme metsien hyväksi, eikä juuri tuntuisi kenenkään pussissa. Itse olen täysin valmis tekemään taloudellisestikkin enemmän kuin osani.
Hyvä Tavallinen Stadilainen,
Lainaan tähän www.forest.fi – sivustoa:
Yksityiset ihmiset omistavat yli puolet Suomen metsistä. Suomessa on lähes miljoona metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan myös yhteisomistustilojen osakkaat. Metsänomistajia on siis lähes viidesosa kansasta.
Yksityisten kansalaisten omistuksessa olevat metsät siirtyvät perintönä sukupolvelta toisella; siksi Suomessa puhutaan perhemetsätaloudesta. Valtio omistaa 34, teollisuus kahdeksan ja muut tahot viisi prosenttia metsätalouden maasta. Valtion metsät sijaitsevat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niistä 45 prosenttia on tiukasti suojeltu.
Katso kartta:
http://www.metsa.fi/page.asp?Section=486
Nämä lisäsuojeluvaatimukset osuvat siis suoraan yksityisomistukseen. Edellä kuvaamallani mallilla luonnonsuojelujärjestöt voisivat hoitaa asian omarahoitteisesti ja laillisesti rikkomatta kenenkään elinkeinonvapautta tai omaisuuden suojaa.
Miksi näin ei toimita?
http://luonnonperintosaatio.fi/
Luonnonperintösäätiö toimii juuri näin. Sinne voi lahjoittaa rahaa suojelumetsien ostoon. Luonto-Liitto käsittääkseni inventoi metsiä ja esittää asiantuntevia näkemyksiä kokemuksen ja tietämyksen pohjalta. Tietääkseni Luonto-Liitolla on kädet täynnä muussakin luonnonsuojelutyössä, kuin vain metsien suojelussa. Usein kansalaisjärjestö toimii resurssejensa rajoissa ja keskittää omien prioriteettiensä mukaan. Luonto-Liitto esiintyy erityisesti lasten ja nuortenluonnonsuojelu ja luonnonharrastus järjestönä joten mielestäni ei ole realistista olettaa Luonto-Liiton kykenevän luonnonperintösäätiön tavoin massiivisesti satsaamaan metsien suojeluun. Kuitenkin suojeltavien metsäalueiden invonti, jota Luonto-Liitto tekee ilmaiseksi aktivisti voimin on luonnonperintösäätiönkin kannalta tärkeää työtä. Kaikki luonnon ja metsien suojelutyö on mielestäni tärkeää! Ei ruveta haukkumaan toisiamme asiattomasti.
Loistavaa,
Suuri kiitos Sinulle Anonyymi, nyt voinkin suositella kaikille tarpeettomien ja yhteiskunnalle vahingollisten ympäristöjärjestöjen (esim. Maan Ystävät ja Greenpeace)maksaville tukijäsenille ihan konkreettista tuloksellista toimintaa mediassa pelleilyn sijaan. Muutamassa kymmenessä vuodessa tämäkin ongelma on ratkaistu.
Luonnonperintösäätiön lahjoituksien keräilytili: OP 549409-522493
Luonto-Liitonkin kannattaa jättää joka suuntaa räksyttäminen ja keskittyä ongelmien esiintuomisen sijasta ratkaisujen esittelemiseen. Siis sellaisten ratkaisujen esittelyyn, jotka eivät perustu muiden lompakolla käymiseen…
Hei anonyymi Jaska,
Löysin monet blogisi sosiologian alan tutkimusta tehdessäni. Puskan takaa ammuskelen, kuten sinäkin :-)
Oletko tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi tämä viestisi, jonka perään nyt vastailen, täyttää nämä omassa äskeittäisessä postissasi esiin tuomasi huijarin tunnusmerkit:
· Vedotaan tunteisiin
(Käytät paljon tunteenomaisia sanoja sekä rakenteita, esim. 'valehtelu', panettelua: 'greenpissis', jne.)
· Yksinkertaistetaan monimutkaisia ongelmia
(Lähteesi tähän näyttää olevan lähinnä MOT. Mene vaikka ekologian peruskurssille, saat oikeasti tutkimukseen pohjautuvaa tietoa halvan ja biasoituneen popularisoinnin sijaan.)
· Kerrotaan osatotuuksia
(Et huomioi luonnonsuojelun koko kenttää. Pelkästään sinunkaltaisistasi kirjoittelijoiden tietotasosta näkee, että ei se valistuskaan ole Suomessa pahasta :-))
· Osoitetaan selkeä paha, jota voidaan vastustaa
(Sinulla tämä on ihmiset, joita panettelet "greenpissiksiksi" ja "viherpiipertäjiksi")
· Tarkoitus pyhittää keinot
(Pohjimmainen tarkoituksesi tuskin on luonnonsuojelu, vaan ennemminkin kävijämäärän lisääminen. Rekisteröit valeblogeja tunnetuilla brändinimillä ilmeisesti hakutulosten parantamistarpeessa, käytät luvatta ja väärin yhdistyksen logoa. Jälkimmäinen on jo oikeusjutun paikka.)
· Ei sijoiteta resursseja hyvän tekemiseen, vaan pahan osoittamiseen
(Et näytä tuntevan luonnonsuojelun kenttää etkä järjestöjen toiminta-alaa tai tekemää työtä ollenkaan. Keskustelet sujuvasti asiasta, josta et ilmiselvästi tiedä hölkäsen pölähtämää. Lienee mainosmiehen merkki ;-). Vakavasti, teetkö itse muuta kuin polemisoit? Laita vaikka rahasi sinne Luonnonperintösäätiöön, jos et mainostelultasi muuhun repeä.)
Minua kiinnostaa tutkimukselliselta kannalta erityisesti kirjoittelusi perimmäinen, oikea syy. Näkemäni perusteella epäilen, että se on ainakin osittain markkinoinnillinen, puffaathan mm. DNA:n kampanjoita.
Koska muuten kirjoitat ekan postisi Aurinkomatkat-blogiisi? ;-).
Terveisin,
anonyymi Eppu
Sinulle anonyymi Eppu,
Kysyt: "Oletko tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi tämä viestisi, jonka perään nyt vastailen, täyttää nämä omassa äskeittäisessä postissasi esiin tuomasi huijarin tunnusmerkit."
Vastaan: Olen ajatellut, eikö juuri tämä viittauksesi aiemmin kirjoittamaani osoita sen melko selvästi? Tai no, joskus kyllä kirjoittelen sen enempiä ajattelematta, mutta rinnastuksesi rahaa kerääviin huijareihin ontuu aika pahasti, yksinkertaisesti siksi, etten tällä blogilla kerää rahaa miltään taholta. Kuten jokainen voi helposti nähdä, Arvopostissa ei ole yhtään maksettua mainosta. Miten siis tässä kenenkään rahoja huijaisin?
Sen sijaan, että olisit kommentissasi kertonut mikä kirjoittamassani on asiasisällöllisesti vikana, keskityt hyökkäämään minua vastaan henkilönä ja esität salaliitto-teoriaa kirjoitusteni perimmäisestä syystä. Aika säälittävää!
Säälittävän ja surkuhupaisan väliltä nämä väitteesi todella ovat. Jos blogin alaotsake on "Asiaa ja irvailua: markkinoinnista, mainonnasta, mediasta ja brandeista", niin ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen sosiopaatti päätelläkseen, että kirjoitusten perimmäinen syy on esitellä mainonnan moninaisuutta. Arvopostissa on nyt 680 blogimerkintää joista kuudessa viitataan DNA-operaattoriin. Väitätkö nyt tosissasi, että yhtä "puffijuttua" kohden kukaan jaksaisi kirjoittaa yli sata muuta juttua, mukaan lukien myös kilpailevien operaattorien markkinointia esittelevää? Kertoisitko ystävällisesti, mitenkä markkinointia voi esitellä ja kommentoida, niin ettei samalla tuo esille tuotemerkkejä?
Mistä päättelet, etten ole tehnyt lahjoituksia Luonnonperintösäätiöön?
Miksi olet niin kiinnostunut muista Jaska Jokusen nimiin rekisteröidyistä bloginimistä? Väität: "Rekisteröit valeblogeja tunnetuilla brändinimillä ilmeisesti hakutulosten parantamistarpeessa". Vastaan: Mistä ihmeen "valeblogeista" puhut? Tekeekö se blogista valeblogin, että sen nimessä tai osoitteessa on jonkun tuotemerkin nimi? Tai peräti se, että blogissa ei ole yhtään tai vain muutama kirjoitus?
Ennen kuin mietit nollatutkimuksiasi yhtään sen pitemmälle, voin kertoa, että olen varannut kyseiset nimet aivan avoimesti kaikki samoilla tunnuksilla. Jos olisin halunnut toimia jotenkin epämääräisen salakähmäisesti, niin olisin varmaankin rekisteröinyt eri sivut eri käyttäjänimillä, niin ettei kaltaisesi Internet-salapoliisi pystyisi niitä toisiinsa liittämään.
Koska olet noin kiinnostunut oikeudestani käyttää sananvapauttani, niin teen Sinulle paljastuksen: nuo toiset blogspot-osoitteet on varattu tutkimus- ja testikäyttöön. Niiden avulla olen pystynyt lisäämään tietojani Internet-markkinoinnista ja hakukoneiden toiminnasta, sekä markkinoiden toiminnasta yleisemminkin. En tiedä harrastetaanko sosiologian puolella empiiristä tutkimusta, mutta jos ei, niin suosittelen sitä Sinullekin Eppu.
Väität: "käytät luvatta ja väärin yhdistyksen logoa. Jälkimmäinen on jo oikeusjutun paikka." No, niin ja kuten huomaat, käytän aivan omin luvin satojen yritysten logoja ja tavaramerkkejä tekstien lomassa. Jos et ole huomannut, niin tämä on aivan yleinen käytäntö läpi Internetin blogeista ja kotisivuista alan isoimpiin toimijoihin Googleen ja YouTubeen asti. Joten mitäpä jos käyttäisit aikaasi vaikka ihan hyödyllisiin juttuihin, kuten tutkimuksesi edistämiseen. En oikein usko, että haastamiseni edes kovin helposti onnistuisi nykyisen asuinpaikkani lakien puitteissa, mutta anna mennä vaan, jos koet taitosi riittävän. :)
Niin ja Aurinkomatkat-blogissa on nyt kaipaamasi kirjoitus.
Rakkaudella,
Jaska
Hei taas Jaska
Empiiristä tutkimusta minä tässä parhaillaan teenkin, halusin nähdä sensuroitko viestini ;-).
Itse menet minusta esim. tässä viestissä henkilöihin viherpiipertäjinesi ja greenpissiksinesi ja nyt taas minulle vastatessasi nollatutkimuksinesi. Oletko ajatellut sitä? Argumentteja oli viestini pullollaan, lukaisepa ne omien väitteidesi jälkeen sulkuihin liittämäni kohdat uudestaan ajatuksen kanssa.
Jos olisit lukenut tekstini tarkkaan, olisit huomannut, että en viitannut rahaa hakeviin huijareihin, kuten sinä omassa kirjoituksessasi, vaan huijareihin yleensä.
Nyt nimittäin on niin, että tämä sinun viritelmäsi kun minusta liippaa mukavan läheltä laittomuuden ja laillisuuden rajoja. Siksi innostuin, ihan tutkimuksellisestikin. Kun mahdolliset tekijänoikeudelliset ja tavaramerkkiloukkaukset lisäksi kohdentuvat suomalaisiin yhtiöihin ja teet ne suomen kielellä ja ne ovat Suomessa käytettävissä, täytyy myöntää, että olet varsin kiinnostava pioneeri alalla.
Käsitit väärin, kun luulit, että viittaan siihen, että kirjoitat yrityksistä. Viittasin siihen, että olet rekisteröinyt monia tyhjiä blogeja erilaisten yritysten nimissä, kaksi aivan eri asiaa, myönnäthän...)
Rekisteröityjen nimien käyttö blogissa saattaa olla erehdyttämistarkoituksessa tehty. Sulla näyttää lisäksi olevan esim. tossa Luonto-Liiton nimissä perustamassasi blogissa käytössä järjestön logo ja ulkoasukin näyttää aika samalta kuin oikea nettisivu, onko sieltä otettu? Kysyitkö luvan?
Valaise toki tarkemmin tarkoitusperiäsi. Hakukonerobottien hämäys ja hakutuloksien vedätys kaakkoon kun linkkaat itseäsi blogista toiseen? Etsit lisäksi lisää aurinkoa muiden tontilta (eli nimistä) lainaamalla. Muu? Ehkä luulit, ettei kukaan huomaa?
Luulen, että bloggerin ylläpitoa ja noita yrityksiä, joiden nimissä olet blogejasi perustellut saattaa kiinnostaa. Raastupaan en tohdi, kun en ole asianomistaja :-).
t,
Eppu
Taisit juuri sulkea muut blogisi. Uskon sinun tavallasi, että teot kertovat enemmän kuin sanat. Kerro toki, miten tuo toimi vaikuttaa jatkossa kokeeseesi, osoite on peanutslinus@gmail.com :-)
t,
Eppu
Tutkimuksesi tueksi Eppu,
E: "Empiiristä tutkimusta minä tässä parhaillaan teenkin, halusin nähdä sensuroitko viestini ;-)."
J: Miksi ihmeessä sensuroisin viestisi? Arvostan sananvapautta ja kun tölväisysi ei suoraan kohdistu ihmisyyteeni, suomi24-tyyliin "Homo, homooooo!", en näe syytä sen poistamiseen. Eikö juuri tämä sensuroimattomuus parhaiten osoita, että minulla ei ole mitään hämäriä ja peiteltyjä tarkoitusperiä.
E: "Itse menet minusta esim. tässä viestissä henkilöihin viherpiipertäjinesi ja greenpissiksinesi ja nyt taas minulle vastatessasi nollatutkimuksinesi. Oletko ajatellut sitä?"
J: Viherpipertäjä ei nyt liene kovin voimakas haukkumasana, sillä tarkoitan lähinnä niitä, jotka eivät näe metsää puilta, jos ymmärrät. Pyydänkin nyt anteeksi niiltä, joita se on loukannut. Mitä tulee ekoterroristeihin kuten Greenpeacet, käytän heistä huomattavasti miedompaa kieltä kuin he minusta ja kaltaisistani. He haukkuvat runkkariksi, kusipääksi ja mulkuksi. http://arvoposti.blogspot.com/2007/06/greenpissis.html . Nollatutkimuksella viittasin tuohon salaliittoteoriaan, jolla annoit ymmärtää, että tästä harrastuksesta hyötyisin mainostuloina tms. tai, että huijaisin ihmisiä "valeblogeilla".
E: "Argumentteja oli viestini pullollaan, lukaisepa ne omien väitteidesi jälkeen sulkuihin liittämäni kohdat uudestaan ajatuksen kanssa."
J: Luin kyllä ja nyt vielä uudestaan. Argumentteja näyttää olevan, mutta Mot-viittausta lukuun ottamatta ne näyttävät keskittyvän minuun henkilönä tai kirjoittamistyyliin, ei itse blogikirjoituksen asiasisältöön. Ja mitä käyttämiini lähteisiin tulee, niin niitä ovat mm. BirdLife Suomi, Yle, MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Suomen Metsäyhdistys ja Metsähallitus. Miksi ihmeessä Yleisradion ohjelmaa, jossa haastatellaan alan asiantuntijoita, ei voisi käyttää lähteenä? Juuri Ylen viestimissä alun perin tuohon jutun taustana olevaan Luonto-Liiton vaatimukseen törmäsinkin.
E: "Jos olisit lukenut tekstini tarkkaan, olisit huomannut, että en viitannut rahaa hakeviin huijareihin, kuten sinä omassa kirjoituksessasi, vaan huijareihin yleensä."
J: Et maininnut, mutta viittasit aiempaan tekstiini, jossa tämä rahan huijaaminen oli pitkälti koko jutun idea.
E: "Nyt nimittäin on niin, että tämä sinun viritelmäsi kun minusta liippaa mukavan läheltä laittomuuden ja laillisuuden rajoja. Siksi innostuin, ihan tutkimuksellisestikin. Kun mahdolliset tekijänoikeudelliset ja tavaramerkkiloukkaukset lisäksi kohdentuvat suomalaisiin yhtiöihin ja teet ne suomen kielellä ja ne ovat Suomessa käytettävissä, täytyy myöntää, että olet varsin kiinnostava pioneeri alalla."
J: Pioneeri :) Ikävä kyllä en nyt oikein voi ottaa tuota kunniaa osakseni, vaikka kuinka haluaisinkin. Tämä blogi on n puolitoistavuotta vanha ja kuvaamasi meno Internetissä, myös suomenkielellä on jatkunut yhdeksänkymmentäluvun aamuhämäristä asti.
E: "Viittasin siihen, että olet rekisteröinyt monia tyhjiä blogeja erilaisten yritysten nimissä, kaksi aivan eri asiaa, myönnäthän."
J: Kylläpä saat tuon kuulostamaan juhlalliselta. Mikään laki Suomessa tai muissakaan tuntemissani maissa ei kiellä käyttämästä URL-osoitteissa yritysten tai tuotteiden nimiä. Rajoitukset ovat lähinnä kansallisissa fi-tunnuksissamme. Eikä näitä osoitteita oikeasti ole mihinkään rekisteröity, vaan ne ovat blogspot.com osoitteen alaosoitteita, niin kuin myös blogitekstien otsikot ovat. Ei ole minun keksintöni, että nämä blogspot -osoitteet ovat vapaata riistaa ja kaikkien käytössä. Pienellä googlettamisella näet nopeasti tämän ilmiön yleisyyden. Internet on ihmeellinen paikka…
E: "Rekisteröityjen nimien käyttö blogissa saattaa olla erehdyttämistarkoituksessa tehty."
J: Niin kuin kerroin, kyse on tutkimuskäytöstä, ei erehdyttämisestä. Ja toisaalta, ihan vaan tiedoksesi, että Internet on pullollaan erehdyttämis (ja hyötymis) tarkoituksessa tehtyjä sivuja, ei pitäisi olla mikään uutinen. Siinä kyllä uskon Sinulla riittävän tutkimuskenttää.
E: "Kysyitkö luvan?"
J: Tähän olen jo vastannutkin, mutta tulkoon se vielä kerran: EN!
E: "Valaise toki tarkemmin tarkoitusperiäsi. Hakukonerobottien hämäys ja hakutuloksien vedätys kaakkoon kun linkkaat itseäsi blogista toiseen? Etsit lisäksi lisää aurinkoa muiden tontilta (eli nimistä) lainaamalla. Muu? Ehkä luulit, ettei kukaan huomaa?"
J: Niin kuin jo olen tässä vilpittömästi kertonut, kyseessä on ollut tutkimus, joka sisälsi useita erilaisia testejä, sekä niiden toisintoja eri variaatioilla. Ei mitään hämärää, eikä laitonta, ainoastaan opiskelua ja tutkimusta Internet-markkinoinnista ja hakukoneiden toiminnasta, sekä markkinoiden toiminnasta yleisemminkin. Miksi ihmeessä toimisin julkisesti kaikkien nähden ja samalla ajattelisin, ettei kukaan huomaa? Salassa toimiminen on Internetissä erittäin helppoa, kuten jo kerroinkin. Tutkimukseni ovat olleet luonteeltaan yksityisiä, ei siis julkisia, mutteivät myöskään salaisia. En millään muotoa koe olevani vastuussa yhtään kenellekään näiden tutkimusten tulosten julkistamisesta.
E: "Luulen, että bloggerin ylläpitoa ja noita yrityksiä, joiden nimissä olet blogejasi perustellut saattaa kiinnostaa."
J: Niinhän sitä voisi luulla, mutta Sinun lisäksesi se ei ole kiinnostanut ketään tähänasti. Jos bloggerin ylläpito olisi asiasta kiinnostunut, he varmaankin olisivat kieltäneet tuollaisten nimien käytön jo ohjeissaan ja toisaalta estäisivät niiden käytön. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin hehän nuo osoitteet omalle palvelimelleen vievät ja jos tässä olisi jotain hämärää, niin ensikädessä he olisivat siitä aktiivisena toimijana vastuussa. Mutta mitäpä jos tekisit asiasta vaikka valituksen heille, jos uskot heidän olevan kiinnostunut teoriastasi? Yritykset saattavat toki olla kiinnostuneet nettiosoitteista, jotka liittyvät heidän toimintaansa, mutta rohkenen epäillä tuotakin. Jo pelkästään erilaisia verkkotunnuksia, maatunnukset mukaan lukien on satoja, eikä kukaan estä minua tai ketään muutakaan rekisteröimästä suurinta osaa näistä ihan mille nimelle hyvänsä. Kyseessä olevia alaosoitteita voi luoda äärettömästi.
E: "Raastupaan en tohdi, kun en ole asianomistaja :-)"
J: Kylläpä nyt helpotti :) Vakavasti ottaen, käräjäoikeudessa voi myös kantaja joutua maksumieheksi.
E: "Taisit juuri sulkea muut blogisi. Uskon sinun tavallasi, että teot kertovat enemmän kuin sanat. Kerro toki, miten tuo toimi vaikuttaa jatkossa kokeeseesi…"
J: Puolestani voit uskoa vaikka Joulupukkiin, mutta niin kuin jokainen voi helposti huomata, näitä blogeja ei ole suljettu, ainoastaan niihin pääsyä on rajoitettu. Yhden jätin edelleen avoimeksi, osoittaakseni tässäkin tahtoni avoimuuteen. Poistin sieltä tosin tutkimuksessa käyttämäni instrumentit, jotka edustavat ei julkista ammattitaitoa ja -tietämystä. Rajoitin näihin muihin blogeihin pääsyä, koska en missään vaiheessa ole tarkoittanut niitä julkisiksi, enkä ole niitä missään mainostanut. Koska kuitenkin koet tarpeelliseksi kohdistaa niihin tutkimustuloksia vääristävää julkisuutta (nämä kirjoitukset saattavat ohjata sivustoille kävijöitä väärin perustein ja siten tuhota niiden käyttötarkoituksen), näen paremmaksi rajoittaa niihin pääsyä.
Tästä eteenpäin tässä viestiketjussa julkaistaan ainoastaan Luonto-Liitto -blogitekstiin liittyviä kommentteja. Yleisluontoisempiin ja yksityisiinkin kysymyksiin vastaan jatkossa oman aikatauluni mukaan sähköpostitse, osoite löytyy blogin oikeasta reunasta.
Löysinpä vahingossa tämän, aika vanha näköjään, joten tuskin tätä kommenttia luet. Mutta ihan vain Luonto-Liiton ja muiden järjestöjen propagandasta: mitä luulet, kuinka moni ympäripyöreä, kaikkiin suuntiin kumartava lällykkätiedote menisi läpi? :) Tiedotteissa ja lausunnoissa pitää kiteyttää, jos haluaa sanansa kuuluville.
Saara kävi viimeksi,ja mun on sanottava, että käyn täällä aina joskus.
Paljon tässä nipussa on ollut mullekin kasvattavaa näkemystä, mutta sitä mieltä minäkin olen yhä vielä, ettei meidän tarvitse tehdä tästä maastamme kaiken-maailman kattavaa "akvaarioo" pieneliölaijistossamme.
Olen, EI-ammattilainen näissä piireissä, minua kiinnostaa vain perhosten ja kuoriaisten elinolosuhteet ja olomuodot ja ulkonäöt. Nimen-omaan hyvin kuvauksiin tuotetut kuvaus-asennot.
Lähetä kommentti