Köyhät kyykkyyn

Rahoitustarkastus heristää sormeaan meille kaikille "kädestä suuhun" -eläjille tiedotteessaan: "Kotitalouksien riskit kasvavat – luotonottajan arvioitava huolella oman taloutensa kantokyky ". Tiettävästi joku palkkatyöläinen on taas mennyt ostamaan osamaksulla itselleen Mersun ja joku toinen yltiöpää maksanut kanasaarten reissun Aurinkotiliin. Hyi, hyi paha paha…

Tässä maailmassa tuomion ja tappion ennustajat ovat aina vahvoilla. Kun ennustaa huonoa, niin on muiden silmissä kaukaa viisas. Jos taas optimistisesti yrittää, toivoo ja uskoo parasta, on selvästikin yksinkertainen ja sinisilmäinen. Ennemmin tai myöhemmin tulee lama, niin se on aina tullut. Siihen ja sen mahdollisuuteen vedoten on kätevää kieltää ihmisiä elämästä. En tunne ketään, edes eläkeläistä, joka voisi sataprosenttisesti luottaa tulevaisuuteensa ja vakaaseen ansiokehitykseensä. Elää silti kaikkien täytyy ja mielellään sitä täyttä elämää. Koskaanhan ei voi olla ihan varma, sillä voihan olla niinkin, että tämä on ainoa elämämme.

Virkahenkilö kyllä jaksaa holhota: "Suomessa on selvästi meneillään asennemuutos velkaantuneisuuden suhteen. Nuoret perheet ottavat lainaa kevyesti suuria määriä, pitkäksi aikaa ja hyvin pienellä puskurilla. Ison asuntolainan lisäksi asiakkaat ottavat huoletta myös kulutusluottoa. Asiakasvalistusta siis tarvitaan. "

Olisiko sittenkin vaan pitänyt jäädä asumaan kerrostaloon vuokralle? Joudummeko nyt maksamaan katkeran hinnan seitsemän vuotta sitten tekemästämme päätöksestä rakentaa oma talo? Olisiko pitänyt ymmärtää paremmin oma yhteiskunnallinen luokkansa ja jättää pari kesää sitten mökki ostamatta? Oliko virhe ostaa myös vaimon käyttöön uusi turvallinen auto? Saanko nyt enää öitäni nukuttua, kun talon, mökin ja auton (puhumattakaan luotto- ja maksukorttiveloista) velat painavat mieltäni. Mitä jos loppu tulee, taivas putoaa niskaamme? Nythän siitä varoittavat jo viranomaisetkin…

Voi kuinka helppoa on varoittaa ja olla jälkiviisas. Tiedotteen lopussa luvataan: "Lisätietoja antaa toimistopäällikkö Jaana Rantama". Kerro minulle Jaana mitä olisin saanut tehdä, miltä kristallipallossasi näyttää? Oliko väärin tavoitella perheellemme enemmän tilaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

Olisi myös hauskaa kuulla vaihtoehdoista lainanotolle. Osakesäästäminenkö? Eikös se ollut jotain pörssipelaamista, josta rahoitustarkastus on myös varoitellut? Sukanvarteen säästämällä näitä hankintoja emme olisi koskaan voineet tehdä. Tai sitten olisimme saaneet lastenhuoneen ja kesämökin valmiiksi suoraan lastenlapsille. Vai onko vain hyväksyttävä se tosiasia, että ainoastaan perimällä hankittu omaisuus on hyväksyttävää? Turha on siinä pyristellä ja asemiaan yrittää parannella. Mitäs menin syntymään työläisperheeseen...